Kajon turvallisuus koostuu useammasta osa-alueesta: mukana leirillä on muun muassa järjestyksenvalvojia, leirisairaala, EA-piste, palokunta, tilannekeskus ja henkisen turvallisuuden tiimi. Kaiku-podcast jututti Kajon henkisen turvallisuuden tekijöitä.
Kajolla apu on aina lähellä, sillä kaikki turvallisuuden palvelut löytyvät parin kilometrin säteeltä. Henkisestä turvallisuudesta on huolehdittu aiemmillakin suurleireillä, mutta nyt se on ensimmäistä kertaa olemassa omana itsenäisenä osa-alueenaan. Henkistä turvallisuutta on Kajolla takaamassa muun muassa psykoterapeutti sekä psykologisia sairaanhoitajia, psykologeja ja sosiaalityön ammattilaisia.
Kajon henkisen turvallisuuden mestari Tarja Kallio kertoo, että yksi tiimin tavoitteista on viedä eteenpäin sitä ajatusta, että johtajilla olisi enemmän keinoja nuorten kohtaamiseen ja matala kynnys jutella omasta jaksamisesta ja siitä, mitä mielelle kuuluu.
Turvallisuudesta vastaavat osa-alueet ovat tiiviisti tekemisissä keskenään. Henkisen tuen tekijät tunnistaa leirissä sinisestä liivistä, mutta apua voi kysyä keneltä tahansa turvaliiviä käyttävältä. Kaikki osa-alueen tekijät järjestyksenvalvojista lähtien on ohjeistettu ohjaamaan avuntarvitsija oikeaan osoitteeseen.
“Ketä vain voi vetää hihasta”, henkisen tuen tiimi muistuttaa.
Kallio kannustaa jokaista huolehtimaan itsestään, mutta myös partiokaverin tai johtajaparin perään voi “katsoa hyvällä tavalla”. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sen varmistamista, että toinen on ehtinyt peseytyä ja käydä välillä rauhoittumassa riippumatossa.
“Kannattaa huolehtia siitä, että syödään ne ruoat, mitä siellä on meille tarjolla ja että levätään ja nukutaan yöunet, vaikka bileitäkin on kiva käydä juhlistamassa.”
Apua voimien loppumiseen on syytä hakea ennen, kuin tilanne äityy liian pahaksi.
“Jos tuntuu, että tarvitsee hengähdystaukoa, niin avaa suunsa mieluummin ajoissa, kuin että koettaa sinnitellä kauhean pitkälle. Voi olla hankalampi ladata omia akkuja, jos voimat on jo lopussa.”
Vaikka Kajolla on liuta terveydenhuollon ammattilaisia lähellä, hätänumeroon on syytä soittaa tilanteissa, joissa siihen soittaisi leirin ulkopuolellakin.
“Jos sellaista ihan kiireellistä apua tarvitsee, niin kannattaa muistaa se, että yleinen hätänumero 112 on Kajollakin käytettävissä.”, Kallio tähdentää.
Tarinoita Turvan kanssa kohtaamisista ja loput henkisen turvallisuuden tiimin haastattelusta kuulet Kaiku-podcastin jaksosta nimeltä Laastareita vai juttuseuraa? Terveys ja turvallisuus Kajolla. Podcastin löydät Spotifysta ja Google Podcasteista nimellä Kaiku!
Teksti: Zaida Harikko
Kuva: Julia Röyttä